Minna Lappi, Author at MoveSole

Tekijä: Minna Lappi

Varusmiehet saivat oululaisyrityksen mittauspohjalliset kenkiinsä 15 km:n metsämarssille – kävelytutkimuksessa haetaan uutta tietoa väsymisen ja kuorman lisäämisen vaikutuksesta varusmiesten kävelyyn

Mobiili- ja sensoriteknologiaan perustuvat MoveSole-mittauspohjalliset ovat osa varusmiehille tehtävää kävelyn tutkimusta. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten lihasten väsymys rasituksen aikana ja kuormituksen lisääminen varusmiespalvelun aikana tehtävissä harjoituksissa vaikuttaa kävelyyn. Muutokset kävelyssä voivat aiheuttaa monenlaisia jalkaterä- ja jalkaongelmia.

Kävelyä, ihmisen luonnollista liikkumistapaa, on aikojen kuluessa tutkittu paljon. Kävelyn tutkimuksen perusteella siitä tunnetaan jo nyt monia yksityiskohtaisiakin seikkoja, kuten esimerkiksi askeleen vaiheistus sekä keskimääräinen askelpituus, kävelynopeus ja askeltiheys eri ikäisillä ihmisillä. Tähän mennessä kävelytutkimus on toteutettu usein liikelaboratorioissa osittain sen takia, että käytössä olleet mittausvälineet ovat kehitetty laboratorio-olosuhteisiin.

Nykyiset mobiili- ja sensoriteknologiat tarjoavat tutkijoille uuden kiinnostavan näkökulman kävelyn tutkimiseen pois laboratorioista ihmisten luonnolliseen elinympäristöön. Tutkijat haluavat ymmärtää nimenomaan ihmisen luonnollisessa liikkeessä, mitä jalkaterässä ja laajemmin alaraajassa tapahtuu toisaalta ihmisen väsyessä ja toisaalta, kun kuormitusta lisätään ihmisen oman kehon painon lisäksi. Ei-toivotut muutokset kävelyssä voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja kiputiloja jalkaterässä tai jalassa.

Oululaisyrityksen MoveSolen kehittämä mobiili- ja sensoriteknologiaan perustuva mittauspohjallinen on ollut mukana keväästä 2021 lähtien, kun on tutkittu varusmiesten kävelyä osana heidän varusmiespalveluaan. Varusmiehet ovat Utin Laskuvarjojääkärikompanian alokkaita.

Vaikka ihmisen kävelyä ja liikkumista on tutkittu paljon, emme itse asiassa kovinkaan tarkasti tiedä, millaisen vaikutuksen lihasten väsyminen saa kävelyssä aikaan. ’Tässä tutkimuksessa on tarkoitus nyt ensimmäistä kertaa selvittää laboratorion ulkopuolella väsymisen ja kuormituksen lisäämisen vaikutuksia ihmisen kävelyyn ja paineen jakautumiseen jalkapohjan allla’, toteaa LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä tässä käynnissä olevan tutkimuksen vastuulääkäri Jussi Kosola.

’Lähdimme aikoinaan kehittämään mittauspohjallisia trauman tai leikkauksellisen operaation jälkeiseen kuntoutukseen. Olemme tässä matkan varrella tutkijoiden ja ammattilaisten kanssa oppineet, että kävelyn mittausta voidaan hyödyntää erittäin laajasti paitsi kuntoutuksen aikana, niin myös erilaisten vaivojen ja kipujen ennaltaehkäisyssä’, kertoo MoveSolen toimitusjohtaja Eero Kaikkonen. ’Olemme erittäin mielellämme mukana tässä kyseisessä tutkimuksessa. Toivomme, että se omalta osaltaan tuo lisä ymmärrystä kävelyn tutkimiseen ihmisten luonnollisissa toimintaympäristöissä sekä uusia näkökulmia kävelyn mittaamiseen’, hän jatkaa.

Menossa olevassa tutkimuksessa on tarkoitus mitata varusmiesten kävelyä ja liikkumista pitkin heidän varusmiespalveluksensa etenemistä Utin Laskuvarjojääkärikompaniassa.

Kävelyä mitattiin nyt ensimmäisen kerran Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksessa

Pohjois-Suomen syntymäkohortit on monitieteellinen tutkimusohjelma, joka on käynnistynyt jo 1960-luvulla Oulun yliopistossa. Tänä aikana koottu mittava tutkimusaineisto on maailmanlaajuisestikin merkittävä ja ainutkertainen. Aineistonkeräyksessä syksyllä 2020 mitattiin ensimmäisen kerran koko tutkimusohjelman aikana ihmisen kävelyn kuormitusta. Mittaukset toteutettiin MoveSole StepLab -laitteen avulla.

Terveys- ja hyvinvointitutkimus kattaa ihmisen koko elinkaaren

Oulun yliopistossa käynnistettiin 1960-luvulla laaja monitieteellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut selvittää sikiöaikaisten ja varhaislapsuuden tekijöiden vaikutuksia tutkittavien terveystilanteeseen ja mahdollisten kroonisten sairauksien ilmaantumiseen elämän myöhemmissä vaiheissa. Tuolloin käynnistetyistä Pohjois-Suomen syntymäkohorteista muodostuu ihmisten koko elinkaaren kattava hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus käsittää ainutlaatuisen aineiston aina vuodesta 1965 ja 1985 alkaen. Tutkimusaineistojen keruu on aloitettu kohortteihin kuuluvien tutkittavien äitien raskausaikana, ja aineistojen keruuta on jatkettu säännöllisin väliajoin elinkaaren eri vaiheissa tähän päivään saakka yli 20 000 Pohjois-Suomessa noina vuosina syntyneiltä tutkittavilta.

Kohorttitutkimusohjelman pitkän historian aikana on sen laajaan ja monipuoliseen seuranta-aineistoon perustuen tutkittu erilaisten sairauksien hoitojen ja ennusteen lisäksi myös sairauksien vaikutuksia elämän eri osa-alueilla esimerkiksi toiminta- ja työkykyyn.

Tutkimusaineiston laajuutta kuvaa myös se, että yksinomaan vuoden 2020 aikana kohorttiaineistoon perustuen on julkaistu 86 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä lehdissä ja valmistunut seitsemän väitöskirjaa.

Syntymäkohorttitutkimus huomioi nykyteknologian mahdollisuudet

Syntymäkohorttien tutkimuskohteisiin kuuluvat monen muun alueen ohella myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja enemmän ennaltaehkäisevänä näkökulmana liikunnan vaikutus terveyteen.

Nykypäivänä sekä terveysteknologia että itsensä mittaamiseen liittyvät teknologiat ovat osa terveydenhuollon prosesseja ja yksilön terveyttä tukevaa toimintaa. Sensoriteknologian kehittyminen mahdollistaa mittausmenetelmien hyödyntämisen myös laajoissa tutkimuksissa.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksissa on aikaisemmin mitattu liikkumista kiihtyvyysanturiin perustuvalla mittauksella. Näin on saatu tietoa tutkittavien päivittäisen liikkumisen määrästä, intensiteetistä ja vuorokautisesta jakautumisesta.

Oli hienoa, että saimme nyt lisäksi kävelyn kuormituksen mittaamisen osaksi kohortissa 1986 toteutettua seurantatutkimusta, kertoo Oulun yliopiston väestötutkimuksen yksikön tutkimusjohtaja Minna Ruddock.

Kävelyn mittausdata myös mukaan tutkimusaineistoon

Syntymäkohortti 1986 tutkimusaineiston keruussa syksyllä 2020 oli tutkimusohjelman historiassa ensimmäisen kerran mukana myös kävelyn kuormituksen mittaaminen. Mittaaminen toteutettiin MoveSole StepLab -laitteen avulla.

Tutkittavien kävelyn paineen muutokset mitattiin ja videoitiin käytävällä noin 20 askeleen kävelynä. Tutkittavien omien kenkien vaikutus kävelyn jalkapohjien paineeseen eliminoitiin sillä, että heillä kaikilla oli mittauksen aikana ohut- ja tasapohjaiset kengät.

Tutkimushoitaja Riikka Siiro-Virtanen kuvaa MoveSole StepLab -laitteen avulla tehtyä mittausta helposti toteutettavaksi. Mittaus ei vaadi pitkiä esivalmisteluja ja siihen kului aikaa kokonaisuudessaan vain 10 -15 minuuttia, hän toteaa.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT Jussi Kosola analysoi tutkittavien mittaustulokset ja videon. Hänen tekemänsä yksilöllinen lausunto toimitettiin kullekin tutkittavalle jälkikäteen.

Kävelyn objektiivinen mittausdata kliiniseen käyttöön

Jussi Kosola pitää nyt kerättyä tutkimusaineistoa ainutlaatuisena: ’Tämä aineisto mahdollistaa ensimmäistä kertaa kävelyn objektiivisen ja dynaamisen datan tutkimisen kansallisessa ikävakioidussa epidemiologisessa tutkimuksessa. Aineiston analyysi myöhemmin osoittaa datan kliinisen hyödyn.’

Mittausdatan hyöty kliinikolle voisi olla esimerkiksi painon ja tästä laskettavan BMI-arvon liittäminen kävelyn mittausdataan, arvioi Jussi Kosola. Eli voisi olla mielenkiintoista, miten askelluksen aikana jalan alla dynaaminen paine muuttuu askelen eri hetkissä ja miten pistekuormitus jalkapohjassa mahdollisesti korostuu suuremmilla BMI-arvoilla. BMI-arvon avulla voidaan arvioida ihmisen painon ja pituuden suhdetta.

Kävelyn mittaaminen kiinnosti tutkittavia

Siiro-Virtanen kertoo, että tutkimukseen osallistuneet olivat kovin tyytyväisiä testikävelystä saamaansa yksilölliseen palautteeseen. He olivat kiinnostuneita uudesta ja mielenkiintoisesta kävelyn mittausmenetelmästä ja erityisesti kiinnostuneita saamaan tietoa omasta kävelystään.

Kävelyn mittaamiseen osallistuneet tutkittavat pohtivat mittaustulosten vaikutusta omaan terveyteen. Samalla he toivoivat myös ohjeita omaan kävelyynsä ja mittaustuloksiin liittyen, toteaa Siiro-Virtanen.

’Samanlaisia kommentteja olemme kuulleet aiemminkin, kun olemme esitelleet mittauspohjallisten toimintaa’, toteaa MoveSolen toimitusjohtaja Eero Kaikkonen. ’Ihmiset ovat kiinnostuneita omasta kävelystään, mutta eivät ole välttämättä koskaan nähneet oman kävelynsä mittaustuloksia. Juuri tämän takia lähdimme kehittämään mobiili teknologiaan perustuvaa kaikkien ulottuvissa olevaa mittauslaitetta, jolla voitaisiin mitata kävelyä ja liikkumista ihmisten arjessa, ei yksinomaan vastaanotoilla tai kävelylaboratorioissa’, hän toteaa. MoveSole StepLab on helppokäyttöinen mittauslaite, jota osaa käyttää kuka tahansa. Mutta mittaustulosten tulkintaan tarvitaan terveydenhuollon tai kävelyn ja liikkumisen analysoinnin ammattilainen, kuten esimerkiksi tutkija tai urheiluvalmentaja.

Lisätietoja Pohjois-Suomen syntymäkohorteista löydät Oulun yliopiston sivuilta: https://www.oulu.fi/kohortit/

MoveSole hakee uutta liiketoimintaa Sveitsin markkinoilta

MoveSole & Prodigo –yhteistyö: MoveSole-tuotteiden markkinointi käynnistyy Sveitsin terveysmarkkinoilla

MoveSole Oy ja Prodigo Sàrl ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka myötä MoveSole hakee uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa. Prodigo ( https://prodigo.ch/ ) on sveitsiläinen liiketoimintakehittämiseen keskittyvä yritys, joka tukee yrityksiä liiketoimintansa käynnistämiseen tai edistämiseen Sveitsin markkinoilla.

Eero Kaikkonen, CEO, on hyvin tyytyväinen nyt käynnistyvään yhteistyöhön: ’Sveitsi on monella tavalla mielenkiintoinen markkina meille. Suomen terveysmarkkinaan verrattuna Sveitsin markkina on edistyneempi siinä suhteessa, että uudet teknologiset ratkaisut ovat helpommin hyväksyttävissä ja liitettävissä osaksi terveys- ja hyvinvointiprosesseja. Näemme hyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä MoveSole StepLab – että MoveSole Research -tuotteellemme. Sveitsissä on yli 10 000 fysioterapeuttia, jotka ovat potentiaalisia käyttäjiä nimenomaan MoveSole StepLab -tuotteellemme. Puolestaan MoveSole Research -tuote voisi olla hyödyllinen yliopistoille ja tutkimusorganisaatioille, joiden tutkimusresurssit ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti terveystutkimuksessa ja erityisesti kävelyn tutkimuksessa ja analysoinnissa.’

Vaikka olemmekin vasta yhteistyömme alkuvaiheessa, meillä on täysi luottamus Prodigo-tiimin kykyyn luoda meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Sveitsin markkinoilla. On siis mielenkiintoista nähdä, mitä tämä yhteistyö tuo tulleessaan tulevaisuudessa, Eero Kaikkonen toteaa.

Prodigo-tiimilla on erittäin laaja kokemus liiketoiminnan kehittämisestä ja hyvä tuntemus Sveitsin markkinoiden toiminnasta.

Prodigon toimitusjohtaja Michel Patteet näkee paljon mahdollisuuksia MoveSolen tuotteille Sveitsissä:

’Tuotteet ovat teknologisesti edistyneitä. Huomioiden tuotteiden laaja käyttökohteiden kirjo sekä terveyden että urheilun saralla olemme vakuuttuneet MoveSole-tuotteiden suuresta potentiaalista Sveitsin markkinoilla.’

MoveSole-tuotteet ovat sensoriteknologiaan perustuvia mobiileja mittalaitteita. MoveSole StepLab tuottaa kävelyn mittaustulokset keskiarvona koko mittausjakson osalta. Sen sijaan MoveSole Research -tuotteen avulla saadaan yksityiskohtaiset mittaustulokset jokaiselta askeleelta erikseen.

MoveSole-tuotteiden käyttökohteet ovat melkeinpä rajattomat sekä ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen näkökulmasta. Käyttökohteena voivat olla esimerkiksi alaraajavamman tai -toimintahäiriön kuntoutuksen seuranta, diabeetikon jalkahaavan kevennyshoidon monitorointi sekä ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn edistämiseen tai ylläpitoon tähtäävän toiminnan vaikutusten mittaaminen. Urheiluvalmentajat voivat myös hyödyntää MoveSole-mittauslaitteita urheilu- ja kuntoilusuoritusten mittauksessa.

Koronapandemian vaikutukset suomalaisten liikuntaan

Koronapandemia polarisoi suomalaisten liikuntaa

Valtion liikuntaneuvosto on julkaissut raportin koronapandemian alkuvaiheessa toteutettujen rajoitusten vaikutuksista suomalaisten liikuntaan. Vaikutuksia on arvioitu lasten ja nuorten kohdalla, työikäisten sekä iäkkäiden osalta kevään ja kesän 2020 aikana.

Keväällä 2020 koronapandemia ja siitä johtuneet rajoitukset vaikuttivat ihmisten elämään laajasti ja siten myös ihmisten liikkumistottumuksiin. Liikuntapaikkojen sulkeminen vaikutti hyvinkin konkreettisesti ihmisten liikkumismahdollisuuksien heikkenemiseen, mutta rajoitustoimien todellisista vaikutuksista ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen ei luonnollisestikaan tiedetty siinä vaiheessa, kun rajoituksista päätettiin.

Valtion liikuntaneuvoston teettämän selvityksen perustuen nyt tiedetään jo tarkemmin, miten kevään ja kesän 2020 aikana koronapandemian rajoitustoimet vaikuttivat eri ikäisten suomalaisten liikkumiseen.

Lapset ja nuoret: Kokonainaisuutena lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus askelten lukumäärällä mitattuna väheni koronakeväänä dramaattisesti. Lasku oli niin suuri, että sillä on selvästi haitallinen vaikutus lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Jos muutos jää pysyväksi, haitta tulee olemaan vieläkin merkityksellisempi. Lasten ja nuorten kohdalla etäopetukseen siirtymisellä ja harrastustoiminnan keskeytymisellä näytti olevan merkittävä vaikutus heidän fyysisen aktiivisuutensa vähenemiseen. Poikkeusaika näytti erityisesti nuorten kohdalla lisänneen liikkumisen polarisoitumista, eli nuorten jakautumista vähän liikkuviin ja paljon liikkuviin.

Työikäiset: Ei liene yllätys, että työmatkaliikenne vähentyi huomattavasti kevään 2020 aikana. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että automaattisesti kaikkien työikäisten liikuntamäärä olisi vähentynyt. Noin kolmanneksella vapaa-ajan liikunta lisääntyi ja lopuilla joko pysyi samana tai vähentyi. Muutosten määrässä oli eroja sukupuolten välillä, mutta eroja näkyi myös ikä- ja koulutusryhmien välillä. Liikkuminen siirtyi sisäliikunnasta kävelyyn ja ulkoiluun, kuten muissakin ikäryhmissä rajoitustoimien seurauksena.

Iäkkäät: Liikunnan ja aktiivisuuden suhteen iäkkäät henkilöt olivat ennalta arvioiden kriittisimmässä asemassa korona-ajan rajoitusten ja heidän karanteeninomaisisten elinolojensa takia. Huojentava tieto kuitenkin on, että heidän liikkumisensa väheni koronakevään aikana ennakoitua vähemmän. Iäkkäillä naisilla harmillisesti liikkuminen väheni useammin kuin vastaavan ikäisillä miehillä. Kokonaisuudessaan hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyi tai pysyi koronakevättä aiemmalla tasolla. Koronarajoitusten seurauksena tapahtunut elinpiirin supistuminen lisää todennäköisesti riskiä iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn heikkenemiseen huomattavasti radikaalimmin kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Raportin kuvaamat seuraukset jo lyhyen rajoitusajan jälkeen vaikuttavat olevan yllättävänkin suuria. Raportin arvo on osaltaan juuri siinä, että rajoitustoimien vaikutuksista saatiin tutkittua tietoa näinkin pian. Tutkimuksen toteuttajat itsekin toteavat, että pandemian ja sen seurauksena tehtyjen rajoitusten lopullisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta pitkän ajan kuluttua.

Mediassa käyty keskustelu ja siitä noussut huoli rajoitusten vaikutuksista erityisesti lasten ja nuorten sekä toisaalta ikäihmisten elämään ja elämän laatuun on näidenkin tulosten perusteella oikeutettu. Ja tässä raportissa on käsitelty ainoastaan pandemian alkuvaihetta, eli kevättä ja kesää 2020. Pandemian pitkittyminen edelleen korostaa rajoitusten epätoivottujen vaikutuksia juuri näissä ikäluokissa.

Pandemian rajoitukset ovat olleet käytössä nyt jo yli vuoden ajan. Tänä aikana on opittu, että väestön liikkumista täytyy tukea erityisolojen aikana. Raportti toteaakin, että rajoitusten pitkittyessä erityistä huomiota on kiinnittettävä vähän liikkuviin ja ikääntyviin henkilöihin, mutta myös henkilöihin, joilla on liikuntarajoitteita tai jotka ovat heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa.

Raportti:

https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-paivitetty-23.11.2020.pdf