Pohjois-Suomen syntymäkohortit on monitieteellinen tutkimusohjelma, joka on käynnistynyt jo 1960-luvulla Oulun yliopistossa. Tänä aikana koottu mittava tutkimusaineisto on maailmanlaajuisestikin merkittävä ja ainutkertainen. Aineistonkeräyksessä syksyllä 2020 mitattiin ensimmäisen kerran koko tutkimusohjelman aikana ihmisen kävelyn kuormitusta. Mittaukset toteutettiin MoveSole StepLab -laitteen avulla.

Terveys- ja hyvinvointitutkimus kattaa ihmisen koko elinkaaren

Oulun yliopistossa käynnistettiin 1960-luvulla laaja monitieteellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut selvittää sikiöaikaisten ja varhaislapsuuden tekijöiden vaikutuksia tutkittavien terveystilanteeseen ja mahdollisten kroonisten sairauksien ilmaantumiseen elämän myöhemmissä vaiheissa. Tuolloin käynnistetyistä Pohjois-Suomen syntymäkohorteista muodostuu ihmisten koko elinkaaren kattava hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus käsittää ainutlaatuisen aineiston aina vuodesta 1965 ja 1985 alkaen. Tutkimusaineistojen keruu on aloitettu kohortteihin kuuluvien tutkittavien äitien raskausaikana, ja aineistojen keruuta on jatkettu säännöllisin väliajoin elinkaaren eri vaiheissa tähän päivään saakka yli 20 000 Pohjois-Suomessa noina vuosina syntyneiltä tutkittavilta.

Kohorttitutkimusohjelman pitkän historian aikana on sen laajaan ja monipuoliseen seuranta-aineistoon perustuen tutkittu erilaisten sairauksien hoitojen ja ennusteen lisäksi myös sairauksien vaikutuksia elämän eri osa-alueilla esimerkiksi toiminta- ja työkykyyn.

Tutkimusaineiston laajuutta kuvaa myös se, että yksinomaan vuoden 2020 aikana kohorttiaineistoon perustuen on julkaistu 86 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä lehdissä ja valmistunut seitsemän väitöskirjaa.

Syntymäkohorttitutkimus huomioi nykyteknologian mahdollisuudet

Syntymäkohorttien tutkimuskohteisiin kuuluvat monen muun alueen ohella myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja enemmän ennaltaehkäisevänä näkökulmana liikunnan vaikutus terveyteen.

Nykypäivänä sekä terveysteknologia että itsensä mittaamiseen liittyvät teknologiat ovat osa terveydenhuollon prosesseja ja yksilön terveyttä tukevaa toimintaa. Sensoriteknologian kehittyminen mahdollistaa mittausmenetelmien hyödyntämisen myös laajoissa tutkimuksissa.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksissa on aikaisemmin mitattu liikkumista kiihtyvyysanturiin perustuvalla mittauksella. Näin on saatu tietoa tutkittavien päivittäisen liikkumisen määrästä, intensiteetistä ja vuorokautisesta jakautumisesta.

Oli hienoa, että saimme nyt lisäksi kävelyn kuormituksen mittaamisen osaksi kohortissa 1986 toteutettua seurantatutkimusta, kertoo Oulun yliopiston väestötutkimuksen yksikön tutkimusjohtaja Minna Ruddock.

Kävelyn mittausdata myös mukaan tutkimusaineistoon

Syntymäkohortti 1986 tutkimusaineiston keruussa syksyllä 2020 oli tutkimusohjelman historiassa ensimmäisen kerran mukana myös kävelyn kuormituksen mittaaminen. Mittaaminen toteutettiin MoveSole StepLab -laitteen avulla.

Tutkittavien kävelyn paineen muutokset mitattiin ja videoitiin käytävällä noin 20 askeleen kävelynä. Tutkittavien omien kenkien vaikutus kävelyn jalkapohjien paineeseen eliminoitiin sillä, että heillä kaikilla oli mittauksen aikana ohut- ja tasapohjaiset kengät.

Tutkimushoitaja Riikka Siiro-Virtanen kuvaa MoveSole StepLab -laitteen avulla tehtyä mittausta helposti toteutettavaksi. Mittaus ei vaadi pitkiä esivalmisteluja ja siihen kului aikaa kokonaisuudessaan vain 10 -15 minuuttia, hän toteaa.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT Jussi Kosola analysoi tutkittavien mittaustulokset ja videon. Hänen tekemänsä yksilöllinen lausunto toimitettiin kullekin tutkittavalle jälkikäteen.

Kävelyn objektiivinen mittausdata kliiniseen käyttöön

Jussi Kosola pitää nyt kerättyä tutkimusaineistoa ainutlaatuisena: ’Tämä aineisto mahdollistaa ensimmäistä kertaa kävelyn objektiivisen ja dynaamisen datan tutkimisen kansallisessa ikävakioidussa epidemiologisessa tutkimuksessa. Aineiston analyysi myöhemmin osoittaa datan kliinisen hyödyn.’

Mittausdatan hyöty kliinikolle voisi olla esimerkiksi painon ja tästä laskettavan BMI-arvon liittäminen kävelyn mittausdataan, arvioi Jussi Kosola. Eli voisi olla mielenkiintoista, miten askelluksen aikana jalan alla dynaaminen paine muuttuu askelen eri hetkissä ja miten pistekuormitus jalkapohjassa mahdollisesti korostuu suuremmilla BMI-arvoilla. BMI-arvon avulla voidaan arvioida ihmisen painon ja pituuden suhdetta.