Koronapandemia polarisoi suomalaisten liikuntaa
Valtion liikuntaneuvosto on julkaissut raportin koronapandemian alkuvaiheessa toteutettujen rajoitusten vaikutuksista suomalaisten liikuntaan. Vaikutuksia on arvioitu lasten ja nuorten kohdalla, työikäisten sekä iäkkäiden osalta kevään ja kesän 2020 aikana.
Keväällä 2020 koronapandemia ja siitä johtuneet rajoitukset vaikuttivat ihmisten elämään laajasti ja siten myös ihmisten liikkumistottumuksiin. Liikuntapaikkojen sulkeminen vaikutti hyvinkin konkreettisesti ihmisten liikkumismahdollisuuksien heikkenemiseen, mutta rajoitustoimien todellisista vaikutuksista ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen ei luonnollisestikaan tiedetty siinä vaiheessa, kun rajoituksista päätettiin.
Valtion liikuntaneuvoston teettämän selvityksen perustuen nyt tiedetään jo tarkemmin, miten kevään ja kesän 2020 aikana koronapandemian rajoitustoimet vaikuttivat eri ikäisten suomalaisten liikkumiseen.
Lapset ja nuoret: Kokonainaisuutena lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus askelten lukumäärällä mitattuna väheni koronakeväänä dramaattisesti. Lasku oli niin suuri, että sillä on selvästi haitallinen vaikutus lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Jos muutos jää pysyväksi, haitta tulee olemaan vieläkin merkityksellisempi. Lasten ja nuorten kohdalla etäopetukseen siirtymisellä ja harrastustoiminnan keskeytymisellä näytti olevan merkittävä vaikutus heidän fyysisen aktiivisuutensa vähenemiseen. Poikkeusaika näytti erityisesti nuorten kohdalla lisänneen liikkumisen polarisoitumista, eli nuorten jakautumista vähän liikkuviin ja paljon liikkuviin.
Työikäiset: Ei liene yllätys, että työmatkaliikenne vähentyi huomattavasti kevään 2020 aikana. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että automaattisesti kaikkien työikäisten liikuntamäärä olisi vähentynyt. Noin kolmanneksella vapaa-ajan liikunta lisääntyi ja lopuilla joko pysyi samana tai vähentyi. Muutosten määrässä oli eroja sukupuolten välillä, mutta eroja näkyi myös ikä- ja koulutusryhmien välillä. Liikkuminen siirtyi sisäliikunnasta kävelyyn ja ulkoiluun, kuten muissakin ikäryhmissä rajoitustoimien seurauksena.
Iäkkäät: Liikunnan ja aktiivisuuden suhteen iäkkäät henkilöt olivat ennalta arvioiden kriittisimmässä asemassa korona-ajan rajoitusten ja heidän karanteeninomaisisten elinolojensa takia. Huojentava tieto kuitenkin on, että heidän liikkumisensa väheni koronakevään aikana ennakoitua vähemmän. Iäkkäillä naisilla harmillisesti liikkuminen väheni useammin kuin vastaavan ikäisillä miehillä. Kokonaisuudessaan hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyi tai pysyi koronakevättä aiemmalla tasolla. Koronarajoitusten seurauksena tapahtunut elinpiirin supistuminen lisää todennäköisesti riskiä iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn heikkenemiseen huomattavasti radikaalimmin kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Raportin kuvaamat seuraukset jo lyhyen rajoitusajan jälkeen vaikuttavat olevan yllättävänkin suuria. Raportin arvo on osaltaan juuri siinä, että rajoitustoimien vaikutuksista saatiin tutkittua tietoa näinkin pian. Tutkimuksen toteuttajat itsekin toteavat, että pandemian ja sen seurauksena tehtyjen rajoitusten lopullisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta pitkän ajan kuluttua.
Mediassa käyty keskustelu ja siitä noussut huoli rajoitusten vaikutuksista erityisesti lasten ja nuorten sekä toisaalta ikäihmisten elämään ja elämän laatuun on näidenkin tulosten perusteella oikeutettu. Ja tässä raportissa on käsitelty ainoastaan pandemian alkuvaihetta, eli kevättä ja kesää 2020. Pandemian pitkittyminen edelleen korostaa rajoitusten epätoivottujen vaikutuksia juuri näissä ikäluokissa.
Pandemian rajoitukset ovat olleet käytössä nyt jo yli vuoden ajan. Tänä aikana on opittu, että väestön liikkumista täytyy tukea erityisolojen aikana. Raportti toteaakin, että rajoitusten pitkittyessä erityistä huomiota on kiinnittettävä vähän liikkuviin ja ikääntyviin henkilöihin, mutta myös henkilöihin, joilla on liikuntarajoitteita tai jotka ovat heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa.
Raportti: